Nina J. Hedkrok "Rakastetaan toisiamme ja pidetään toisistamme huolta !"

KYYKYTTÄMISEN ON LOPUTTAVA !

  • Nina ja isoäiti Siggo 102v. "Rakastetaan toisiamme ja pidetään toisistamme huolta."
    Nina ja isoäiti Siggo 102v. "Rakastetaan toisiamme ja pidetään toisistamme huolta."

Vanhusten hoidosta ja vanhuspalvelulaista puhutaan ja on paljon puhuttu. Arvokas vanhuus on mielestäni sitä, että vanhus kokee olevansa rakastettu, hänestä välitetään. Turvallinen vanhuus on sitä että eläke riittää lääkkeisiin, terveelliseen ja monipuoliseen ruokaan sekä virkistystoimintaan.

Kotonaan joko yksin tai puolisonsa kanssa asuvat sekä pitkäaikaishoidossa "makaavat" vanhukset, yhtä kaikki he tarvitsevat elämäänsä vakautta ja virkistystä. Oman isoäitini tilanne on siitä hyvä, että hän pystyy perheensä  ja kunnallisen tehostetun kotihoidon turvin vielä asumaan kotona. "Minä haluan olla kotona, en halua mihinkään laitokseen" - sanoin famoni, eli isoäitini. Toteutimme hänen toiveensa joka oli mahdollista toteuttaa yhteistyössä  kunnallisen kotipalvelun kanssa. Tehostetussa kotipalvelussa on toki resurssit pienet, varsinkin pienissä kunnissa koska yksinkertaisesti rahaa ei kunnilla löydy palkata tarvittava määrä työntekijöitä. Yhdellä kotihoitajalla voi olla päivässä jopa kymmeniä asiakkaita joista useimmat ovat lähes vuodepotilaita. Fakta on kuitenkin se, että peruspalvelut pitää kuulua kunnille, olla kuntien vastuulla.

Arvokkaaseen ja turvalliseen vanhuuteen kuuluvat terveydenhuollon lisäksi myös monipuolinen ja terveelinen ravinto. Valitettavasti se ei kaikkien vanhusten kohdalla pääse toteutumaan ja monet pienillä eläkkeillään olevat vanhukset ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan silloin jos he ovat joutuneet valitsemaan lääkkeiden ja ruuan väliltä.

Entäpä sitten jos iäkkään pariskunnan  paremmin tienannut puoliso sairastuu vakavasti ja hänestä tehdään pysyväishoitopäätös jossa 85% hänen tuloistaan menee hoitomaksuna. Nykyiset iäkkäät vanhukset ovat olleet työelämässä jopa 1940 luvulta jolloin perhemallit olivat erilaisia kuin nykyisin. Toinen puolisoista saattoi käydä työssä ja hankkia perheen elannon kun taas toinen  puoliso oli kotona hoitamassa perhettä. Mikäli tuo puoliso, joka oli huolehtinut toimeentulosta, otetaan pysyvään hoitoon, niin silloin kotiin jäävällä puolisolla ei ole varaa maksaa elinkustannuksia. Lain lähetekeskustelussa on sanottu ettei kotiin jäävälle puolisolle voida osoittaa varoja toisen tuloista sillä pulison siirryttyä pysyväishoitoon eivät puolisot enää käytännössä elä samassa taloudessa. Jos toinen puoliso kuolee, saa toinen leskeneläkettä. Mutta jos elää ja on hoidossa, saa toinen tulla toimeen omillaan. Tämä vääryys tulisi laissa korjata.

Lisäksi uuden hallituksen tarkistettaviin lainsäädännöllisiin asioihin tulisi liittyä myös tehostettu palveluasuminen. Nykyisessä mallin mukaan tehostetussa palveluasumisessa olevan henkilön tuloista viedään 85% josta usein hänelle jää lain määräämä 100€ minimisumma josta sitten pitäisi itse kustantaa lääkkeet, vaatteet ja hygieniatarvikkeet, jotka eivät kuulu tehostetun palveluasumisen palveluun..
Käytännössä se tarkoittaa sitä että hoidossa oleva joutuu turvautumaan ystävien ja sukulaisten apuun.

 Köyhyys ja nälkä ovat Suomessa totta. Edellinen hallitus kyykytti kansan polvilleen. Eriarvoisuus on lopetettava ja jokaiselle kansalaiselle on annettava ihmisarvo. Äänestämällä voi vaikuttaa myös siihen jotta politiikka muuttuisi avoimenpaan suuntaan. Yhdessä päättäminen olisi tätä päivää. 

Päätetään tulevaisuus yhdessä millaiseen yhteiskuntaan jälkeläisemme syntyvät, millaisessa Suomessa haluamme elää, asua ja viettää turvallista sekä arvokasta vanhuutta. 

Sinun,

kansanedustajaehdokas 280 Nina J. Hedkrok, Liike Nyt

 


 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat