Nina J. Hedkrok "Rakastetaan toisiamme ja pidetään toisistamme huolta !"

ILMASTOMUUTOKSEEN ON REAGOITAVA AJOISSA

  • Masa iloinen kala haluaa uida saasteettomassa Itämeressä (kuvitus Matti Illi. Iloinen kala, kuvalähde: Koulujen kuva-arkisto)
    Masa iloinen kala haluaa uida saasteettomassa Itämeressä (kuvitus Matti Illi. Iloinen kala, kuvalähde: Koulujen kuva-arkisto)

Vaalikampanjani aikana olen keskustellut lukuisten äänestäjien kanssa tulevaisuudesta, siitä miten hiilinieluja saisi pienemmiksi. En ole ilmastoasioissa fanaatikko vaan realisti joka perustan näkemykseni puhtaati faktoihin. Ilmastoasioista on myös hyvä käydä avointa ja rakentavaa keskustelua. Haluan kuunnella ja kuulla kansalaisten mielipiteitä, haluan lukea asiantuntijalausuntoja tutkimustuloksista. Luotan asiantuntijalausuntohoihin jotka perustuvat teknologiakeskusten ja korkeakoulujen tutkimustuloksiin, tutkittuun tietoon. Teknologiakeskuksia tulisikin entisestäään lisätä, myös muualle kuin pääkaupunkiseudulle, jotta tulevaisuudessa saisimme asiantuntevaa osaamista niin kotimaahan kuin vientivaltiksi muihin maihin. Mielestäni parlamentissa tapahtuva äänestys tulisi myös pohjautua tutkittuun tietoon eli faktoihin. Ihmisoikeuksien, eläinten oikeuksien ja luonnonsuojelun puolestapuhujana on hiilinielujen vähentäminen minulle sydämen asia. Syksyllä minusta tulee isoäiti ja siksi haluan, että lapsenlapseni voisivat syntyä, elää ja kasvaa puhtaassa ja turvallisessa elinympäristössä sekä tulevaisuudessa viettää turvallista vanhuutta ilman ympäristösaasteita. Toki toivon samaa turvaa itsellenikin ja Sinullekin. Mielenkiintoisimman keskustelun ilmastomuutoksesta kävin hiljattain ystäväni Matti Illin kanssa jolla on laajempi perehtyneisyys ilmastoasioissa. Ystäväni mukaan kasvihuoneilmiö on vallinnut maapallolla jo miljardeja vuosia jonka ansiosta eläminen täällä pallolla on ylipäätään mahdollista. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon lämpötila olisi -18 astetta nykyisen +15:n sijaan ja maapallo olisi autio, jään peittämä erämaa.Ilmastokysymyksissä pitäisikin kasvihuoneilmiön sijaan puhua kasvihuoneilmiön kiihtymisestä, nopeutuneesta ilmastomuutoksesta tai maapallon hallitsettomasta lämpenemisestä. On arvioitu, että tämän vuosisadan loppuun mennessä ilmasto lämpenee 1,1-6 astetta jolloin meren pinta nousisi jopa 17cm. Lisäksi maapallon kuivat alueet kuivuvat entisestään ja rankkasateet ja tulvat lisääntyvät rannikoilla ja alavilla mailla. Osa ilmaston lämpenemisestä voidaan selittää esimerkiksi auringon säteilyvoimakkuuden muutoksilla ja tulivuorten purkauksilla. Suuren osan ilmastokaasuista muodostaa vesihöyry, jonka syntyyn ihmiskunta ei voi juurikaan vaikuttaa. Ilmakehän valtakaasut typpi ja vety eivät aiheuta kasvihuoneilmiötä. Vesihöyry on luonnollisin kasvihuonekaasuista. Vesihöyryn katoamisaika luonnossa on lyhyt, noin 7 – 10 vuorokautta. Kasvihuonekaasujen viipymisaika ilmakehässä vaihtelee muutamasta päivästä (vesihöyry) satoihin vuosiin (hiilidioksidi, typpioksiduuli). Myös niiden lämpövaikutukset poikkeavat suuresti toisistaan. Esim. typpioksiduulin (dityppioksidi) lämmittävä vaikutus on 300 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidin. Ihmisten aiheuttama myötävaikutus ilmaston lämpenemiseen on kiistaton. Jatkossa tulisikin perustaa lisää tegnologiakeskuksia joiden avulla voitaisiin tehdä toistuvuia mittauksia jolloin havaittuinin ilmastomuutoksiin voitaisiin reagoida mahdollisimman nopeasti jotta maapallomme säilyisi myös tuleville sukupolville elinkelpoisena. Nykyinen päätöksenteko ja ilmastokysymysten käsittely on liian hidasta ja siihen tulisi saada pikaisesti muutos. Kansanedustajaehdokas 280 Nina J. Hedkrok, Helsinki, Liike Nyt Kotisivut: www.ninajhedkrok.fi

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat